Maidot matkalla

Aloitimme ensimmäisen päivämme melko turvallisesti syömällä aamupalan Pret Magnersisssa. Ketju oli tullut tutuksi aikaisemmalla Lontoon matkallamme. Päivä oli kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut. Aikaisemmin olemme kaupunkimatkoillamme vain juosseet kohteesta toiseen kieli vyön alla, mutta nyt olimme päättäneet ottaa rauhallisemmin. Ja sehän toimi. 

Prettiä aamupalaksi

Pretiltä jatkoimme kävellen kohti Flat Iron Buildingia, joka yllätti korumaisuudellaan ja yllättävän pienellä koollaan. Ylipäätään kaikki, mitä New Yorkista, pilvenpiirtäjistä ja Manhattanista kuvittelin, on ollut hyvin toisenlaista. Flat Iron Building on saanut nimensä paikallisten mukaan sen takia että se on muodoltaan silitysraudan mallinen. Ihastuttava pieni rakennus! Voisin muuttaa siihen asumaan. :) Istuimme nauttimaan aamuauringosta ja räpsimme ”hulluina turisteina” kuvia paikalta. 

Flätti iron

"Way" ja taustalla Empire State Building

Päivän piti olla pilvinen, mutta osoittautui ihanaksi kesäpäiväksi. Kaupunki ei ole vielä uuvuttavan kuuma, mutta kesä kuulemma alkaa keskiviikkona. Manhattanille luvataan hellettä mukavat +36 astetta. Antaa tulla vaan! Hotellimme on vain parinkymmenen korttelin päässä Empire State Buildingista, eli noin kolmen kilometrin päässä. Kävimme ostamassa New York City Passin, mitä meille oltiin jo Suomessa suositeltu. Yhdeksän päivää voimassa oleva lippu maksoi n.70€ ja sillä pääsee kuuteen eri kohteeseen. Aloitimme Empire State Buildingissa vierailulla, mikä todellakin kannatti. Saimme matkaamme ”puhelimet” joista pystyimme kuuntelemaan nauhoitettuja opastuksia. Voi sitä tunnetta kun näki Central Pakin ensimmäisen kerran ja Vapaudenpatsaan! Vapaudenpatsaalle menemme sitten torstaina.  :D Näkymät näköalatasanteelta olivat ylipäätään henkeäsalpaavan upeat. (Onko tarpeeksi ylistyssanoja? :) )

Passilla paikkoihin :D

Aikaerosta johtuen olimme todella hyvään aikaan liikkeellä, ruuhkia ei juuri ollut. Erona ensimmäisen päivän kokemuksien perusteella oli, että kaikki tuntuu toimivan täällä todella hyvin ja sujuvasti. Ainakin jos vertaa osaan Euroopan kaupunkikohteista. Jonot liikkuvat, joku on koko ajan ohjaamassa oikeaan suuntaan, kaikkialla tervehditään ja toivotetaan tervetulleeksi.

Näkymä etelään

Whaaat??!?

Haloo!

Turist

Welcome to the Empire State Bulding!

Päästyämme takaisin maankamaralle lähdimme etsimään Markukselle piilolinssinestettä. Mukavat tädit ja sedät takavarikoivat nesteen Heathrown lentokentällä. Suomessa riittää, että nesteet mahtuvat minigrip pussiin, mutta Lontoossa mukana ei saa olla yli 100ml nesteitä. Heathrowlla lennon vaihtaminen oli muutenkin yllätyksellistä, sillä jouduimme tosiaan uuteen kassintarkastukseen. Itse unohdin kiireessä ottaa nesteet pois kassista ja siitä seurauksena minun kassini vedettiin syrjään. Jatkolennon check inniin oli siinä vaiheessa n. 20min ja aloin hätääntyneenä kysellä voisivatko kyllästyneen näköiset työntekijät hieman kiirehtiä. Ilkeä täti vain nosteli olkapäitään ja sanoi ”mitäs et ottanut nesteitä pois laukusta”. Argh! Aloin inttämään vastaan, mutta jossain vaiheessa tajusin rauhoittua ja olla hiljaa, sillä mieleeni tuli lentokenttäohjelmat, missä mellakoivat matkustajat ohjataan syrjään. Lopulta mukava brittisetä tuli räjäyttämään koko laukkuni sisällön. Juttelimme siinä samalla ja setä valoi meille toivoa siitä, että ehtisimme vielä hyvin lennolle. Olisin varmasti ollut kumihanskoin tutkittavana, jos se ilkeä lentokenttätäti olisi tullut tutkimaan laukun. Mutta takaisin piilolinssinesteeseen. Vasta neljännestä kaupasta löysimme tarvitsemamme tuotteen.

Jatkoimme jalan Fift avenueta pitkin kohti Central Parkia. Poikkesimme New Yorkin pääkirjastolla, mitä käytettiin myös Sinkkuelämää elokuvan kuvauksissa. Siellä olisi vietetty Carrien ja Bigin häitä, jos ne olisivat heti toteutuneet. 

The kirjasto

Paikka, jossa Carrie kuulee, ettei häitä tulekaan...

Iltapäivän päähänpistona päätimme käydä vielä MoMassa. En ollut katsonut mitä kaikkea museon kokoelmiin kuuluu, joten lähdimme vain vähän pyörähtämään museossa. Jo ensimmäisestä salista lähtien sekosin ja koitin olla kiljumatta nähtyäni toinen toistaan älyttömämpiä taide-aarteita. Tässä muutama kuva vaatimattomasta kokoelmasta. 

MoMa ja jumalvalot

Picasso

Umberto Boccioni

Henri Matisse

Monet - ja taiteesta seonnut Marjo