Maidot matkalla

ARE YOU LIVING YOUR DREAM?

Kesällä 2011 istuin Aleksis Kiven kuolimökillä ja kuuntelin radiosta NRJ.n ohjelmaa, jossa ihmiset kertoivat erilaisista kokemuksistaan elämiensä varrelta siitä, mitä he ovat eniten jääneet katumaan. Monet ohjelmaan soittaneet kertoivat menetetyistä rakkauksistaan. Miksi en koskaan kertonut tunteistani? Miksi päästin kyseisen ihmisen pois elämästäni? Samoja kysymyksiä esitettiin kadotettujen ja hajonneiden ystävyyssuhteiden perään. Miksi en ottanut sitä työpaikkaa? Miksi en seuranut unelmiani? Niin paljon asioita, mitä olisi voitu tehdä, mutta oli kuitenkin jätetty tekemättä. Itse aloin miettiä, mitä jäisin tässä elämässä katumaan, jos en sitä nyt tekisi. Siinä mökin seinustaan nojatessa syntyi ajatus matkasta, mistä olin aina haaveillut, mutta mikä kuitenkin vielä odotti oikeaa aikaansa. Sinä helteisenä heinäkuun päivänä päätin, että ensi kesänä lähden Amerikkaan, ja jos ei muuten, niin sitten vaikka yksin.

Onneksi matkaan ei kuitenkaan tarvitse lähteä yksin, vaan matkaan lähtevät kummatkin Maidot, sekä Milky että Way. Team Maidon tie vie Amerikkaan kaikkiaan kolmen viikon ajaksi. Lennämme aluksi New Yorkiin, jonne olen jo ensimmäisestä opskeluvuodesta asti halunnut matkustaa. Toisten mielestä se on maailman ihanin paikka, toiset taas eivät pidä kaupungista lainkaan. Nyt on meidän vuoro lähteä katsomaan pääseekö New York meidän omiin Top 3 kaupunkien listoihin. Onko sinusta, New York, haastajaksi Pariisin, Istanbulin ja Lontoon kaltaisille kaupungeille? Toivottavasti! :)

Kirjoja joita luin kun olisi pitänyt tehdä gradua

New Yorkin kaupunki ja -kulttuurilomaosuuden jälkeen jätämme Itärannikon taaksemme ja suuntaamme kohti Kalifornian aurinkoa. Reilun kahden viikon ajan kuljemme vuokra-autolla San Fransiscosta Las Vegasiin ja sieltä edelleen Hollywoodin palmujen alle. Juhannusta vietämme san Franissa ja Jenkkien itsenäisyyspäivää 4th of July luultavasti Los Angelesissa. Matkan perimmäinen tarkoitus ja ehkäpä se haastavin osuus on päästää täysin vapaalle.

Viimekesäisestä päähänpistosta alkaa nyt olla vuosi ja lähtöön enää muutama päivää. Lentoliput on sentään jo varattu, hotellit melkein :) Kovasti pitäisi vielä tutkia matkan eri kohteita, selvittää missä haluaisi käydä, mitä haluaisi syödä tai missä museoissa haluaisi vierailla. (Guggenheim here I come!)Tarkoituksena on kuitenkin nauttia joutilaista päivistä, joita ei ole suunniteltu etukäteen. Haluan syödä aamupalaksi pannareita vaahterasiirapilla tienvarsikahvilassa paikallisen Sookie Stachousen tarjoilemana, nähdä Grand Canyonin auringonlaskun sekä Los Angelesin huojuvat palmut. Tahdon pelata Vegasissa yksikätistä rosvoa ja voittaa miljoonan :D Mutta erityisesti haluaisin elää juuri tässä hetkessä kaikesta uudesta ja tunteattomasta nauttien. Se on se, mitä tältä matkalta tavoittelen: vapautta, sisäistä rauhaa ja unelmien toteutumista. Carpe Diem, vai miten se nyt oli? ;)




Tässä vielä Äideille ja Isille terveisiä: