torstai 28. kesäkuuta 2012


SHOPPING IN AMERICA

Me ollaan shoppailtu matkan aikana melko vähän, mutta löytömme ovat olleet sitäkin parempia. Lentokenttäshoppailut ovat rajoittuneet lähinnä lehtien ja juomien tasolle. Suomessa ei oikein malttanut kierrellä lentokentän kaupoissa, en tiedä olisiko syynä ollut pienoinen matkajännitys vai mikä, mutta ei innostanut ei. Lontoossa yritimme vain selvitä jatkolennolle, muistan vaan Chanelin ja muiden liikkeiden viuhuneen ohi  kun juoksimme terminaalissa portista toiselle. Lentomme New Yorkista Sanfraniin puolestaan lähti niin aikaisin aamulla, etteivät lentokenttäkaupat ollet edes avoinna. Kaupunkishoppailu on onneksi ollut onnistunutta. Löysin New Yorkista himoitsemani pinkit rusetti-varvastossut.


Olen selkeästi mainosten orja, sillä taas kenkien ostamisen jälkeen muistin, minkä takia ne lähtivät ostoskoriin heti kauppaan astuttua. Ted Bakerilla ja Nelly Shoesilla on miltein vastaavat läpsykkäät mallistossaan. Minun pinkit ihanuudet maksoivat alessa 14 dollaria, eli vähän päälle kympin :D Samasta kaupasta ostin kuvissa näkyneen pinkin pantterihuivin. Pinkki taitaa olla New Yorkin ”se juttu”.
 
ARKIKENGÄT - STEVE MADDEN / TROPPIC - NELLY.COM
Nelly Shoes


Ted Bakerilta




Forever 21 -kauppaketju taitaa olla Jenkkilän oma H&M. Löysin sieltä marjapuuron värisen olkaimettoman pitsimekon, helmikirjaillun topin ja yllätys yllätys  pantterikuosisen jakku-takin. Kaikki alle 50 euroa! 




Periamerikkalainen American Apparel -liike tarjosi mukavan koruvalikoiman San Franciscon liikkeessään. Mukaan tarttui kaksi kukka-sormusta ja roikkuvat korvikset – kuosia vakio. ;D 

Huivi, kangas-sormukset ja korvikset kaikki San Franciscosta

San Franciscon parhaan ja yllättävimmän löydön tein Fishermans Wharfista, eli paikallisesta turistien suosimasta kalasatamasta. Olin jo monta vuotta harmitellut kun en aikanaan raaskinut ostaa kermanvalkoista huivia Istanbulista. Ostin itselleni sieltä violetin huivin ja äidille ostin samanlaisen turkoosina, enkä sitten koskaan ostanut itselleni sitä toista huivia. Ja kuinka ollakaan kulkiessamme erään kojun ohi, tunnistin heti samanlaisten huivien roikkuvan liikkeen telineissä! Nopea liike sisään kauppaan ja onnellinen hymy huulilla ulos! Vihdoin sain sen huivin mitä jäin kaipaamaan Istanbulin reissulta vuodelta 2009! Huivissa lukee Made in China XD Kaikkea Istanbulista San Franciscoon! :D 

 
PS. Hetki tämän jutun kirjoittamisen jälkeen eksyimme San Josen ostoskeskukseen ja löysin sieltä uudet treenitossut <3 Väri ei jotenkin tullut yllätyksenä :D

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012


SAN FRANCISCON ARKKITEHTUURISTA 

Ensimmäisinä päivinä San Francisco näytti meille hieman koleamman puolensa. Tuuli yltyi iltaiaisin hyiseksi viimaksi vaikka muuten keli oli kuin Espanjan auringon alla. Muutenkin San Franciscon etelänpuoleinen alue muistutti hyvin paljon Espanjan aurinkorannan maisemia. Kuinka kätevää paikallisille Ei tarvitse lähteä Espanjaan rantalomalle kun vaan ajaa tarpeeksi etelään.  

Keskustan mäkiä ja taloja






Isä sisäkkönä -elokuva vuodelta 1993

San Franciscon historia on melkoisen värikäs ja varmasti monelle tuttu esimerkiksi elokuvien tai musiikin kautta. Esimerkiksi Scott McKenzien vuonna 1967 laulama hittikappale ”If You're Going to San Francisco (Be Sure to Wear Some Flowers in Your Hair)” on maailmankuulu. Toinen, ainakin meille kasarilapsille tuttu, SanFraniin liittyvä tunnettu elokuvakohde on Mrs. Doubtfire eli Isä sisäkkönä Hillardin perheen koti. Lähdimme etsimään kyseistä taloa viimeisenä SanFran päivänämme.


Huippuleffa! Menee heti katsontaan kun päästään kotiin :)

Ja löytyihän se!





Robin Williamssin huippurooli :) (Toinen oli Jumanjissa! :D )


Isä sisäkkönä kodin asuinalueen katujen varsilla on toinen toistaan kauniimpia puisia omakotitaloja, jotka muodostavat värikkäitä talorivistöjä. Täällä talot ovat todella suuria, verrattuna keskustan korkeisiin ja kapeisiin koteihin.







San Franciscon kaupungin asukasluku on noin 800 000 ja sitä ympäröivä metropolialue (San Francisco Bay Area) on noin seitsemällä miljoonalla asukkaallaan maan viidenneksi suurin. Suurkaupungin arkkitehtuuri on hyvin omalaatuista ja paikoiten myös hyvin kaunista. Suurin osa kaupungista tuhoutui vuoden 1906 maanjäristyksessä miltei kokonaan. Järistys kesti 47 sekuntia ja tuhosi kaupungin sitä seuranneiden tulipalojen saattelemana lähes täysin. Maanjäristyksen voimakkuus oli 7,8 Richterin asteikolla. Järistyksen seurauksena kuoli yli 3 000 henkeä ja kodittomaksi jäi 250 000 ihmistä. San Francisco on siksi hyvin mielenkiintoinen paikka vierailla, sillä sen historiaa alettiin kirjoittamaan uudelleen 1900 luvun alusta.

Nob Hillin korutaloja




Kuvassa useita erityylisiä taloja erkkereineen. Taustalla näkyy Alcatraz.



Osassa rakennuskannassa talojen mitat ovat standardisoidut: julkisivulle on varattu 8 metriä ja talojen syvyydelle 30 metriä. Ne sisältävät useita kerroksia ja erkkereitä. Talot ovat poikkeuksetta kaikki erilaisia niin koristeluiltaan, väriltään kuin malliltaan. Rakennukset ovat Stick Style –tyylillä, eli amerikkalaisella rakennusmetodilla rakennettuja. Rakennuksissa on joko korkeat, äkkijyrkät katot tai sitten ne ovat tasakattoisia – kaikki erilaiset ikkunat ja erkkerit rauhoittuvat saman lättänäkattomallin alle. Sisätiloissa pohjapiirros on epäsymmetrinen ja tilat myös avautuvat ulos monien kuistien kautta.  










Koristeellisten talorivistöjen viereen on kasvanut San Franciscon korkea pilvenpiirtäjien ja muiden kivi- ja rautatalojen keskittymä, missä sijaitsevat myös kaupungin vilkkaat ostoskadut. 







San Franciscon arkkitehtuurille ei ole oikeata virallista nimeä, mutta silti kaupungin arkkitehtuuri tekee siitä yhden mielenkiintoisimmista arkkitehtonisista kaupunkikohteista. Kaupungin maantieteelliset ja topografiset vaihtelut kaupungin infrastruktuurissa, sekä sen hurja historia tekevät kaupungista käymisen arvoisen.

SAN FRANCISCON ÄLYTÖN INFRASTRUKTUURI

Kyllä ihmisten sitten täytyy joka paikkaan itsensä ängetä asumaan! Jo ensimmäisellä ajelulla kaupungissa me päädyimme niin hurjille reiteille, että oksat pois! Mäet ovat niin jyrkkiä, että heikompaa voi ratissa (tai pelkääjän paikalla) pelottaa! 



Järkyttävän jyrkkiä mäkiä!

San Franciscossa on monen toimintaelokuvan takaa-ajokohtauksesta tutut jyrkät kadut, jotka nousevat miltei pystysuoraan. On mukava tunne jonottaa mäkeä ylös, etenkin kun miltei poikkeuksetta jokaisen mäen päällä odottaa stop -kyltti! Itseäni ainakin kauhistutti pysähtyä huipulle, kun auton takana näkyi vain jyrkkä alamäki ja edessä vain auton nokka. Mäkiä on kaupungissa yhteensä 44 kappaletta ja ne risteilevät ihmeellisellä tavalla. Kun luulet tulevasi mäen päälle ja kuljet puoli korttelia, onkin vieressäsi taas uusi mäki ylöspäin ja tällä kertaa eri suuntaan, kuin se katu jolla juuri parhaillaan kävelet. Miten ihmiset voivat asua täällä? Miten kukaan uskaltaa ajaa täällä autolla? Ja miten ihmeessä paikalliset osaavat parkkeerata autonsa järkyttävien jyrkkien mäkien kylkeen? Tavat varmaan opitaan äidinmaidon kautta.

Siis kuka noi tonne parkkeeraa?

Olo on kuin Linnanmäellä! Taustalla näkyy Alcatraz
En tiedä kuinka hyvin kuvista näkee katujen jyrkkyyttä, sillä ne olivat paikoin TODELLA jyrkkiä! Paikallisten takareisien ja pakaroiden on pakko olla täyttä timangia, sen verran alkoi aina puolessa välissä mäkeä tuntumaan kipuaminen kankuissa. San Francisco – ei huonokuntoisille tai vanhuksille! :D

How are you parking? ;)

Side-show :D

tiistai 26. kesäkuuta 2012


GOLDEN GATE

Saavuttuamme San Franciscoon me lunastimme jo etukäteen vuokraamamme auton Dollar –utovuokraamosta. Saimme käyttöömme Ford Focuksen, vuosimallia 2011. Vuokrasimme myös navigaattorin ja jo pian tajusimme kuinka tärkeä laite pikku Garmin -navi onkaan. Ilman navia täällä ei kyllä löytäisi yhtään mihinkään. Moottoritiet ovat leveitä viisikaistaisia monstereita ja liikenne hyvin vilkasta. Moottoritien liittymät ovat aika killereitä, mutta muutaman virheajon jälkeen pääsimme navin kanssa yhteisymmärrykseen. Skarppina saa olla. Viisainta olisi ollut hoitaa navigaattori mukaan jo suomesta, sieltä sen olisi saanut paljon halvemmalla. Meidän ”Tom-tom” on kuitenkin auttanut jo moneen kertaan löytämään ruokapaikan, kaupan, kauppakeskuksen jne. Loistava ja ehdoton laite tämäntyyppisellä matkalla, ja varmasti joka dollarin arvoinen.


"Six-Rux"

Hotellimme sijaitsi reilun 20 kilometrin päässä San Franciscon keskustasta, joten lähdimme tutustumaan kaupunkiin vasta lauantaina. Latasimme reteästi Golden Gaten naviimme ja lähdimme suunnistamaan kohti yhtä SanFranin suosituinta kohdetta. Ylitimme sillan autolla ja huomasimme Golden Gaten näköalapaikan heti sillan loputtua oikealla. Taas kerran löysimme tuurilla juuri sen oikean paikan, missä vierailla. Autopaikkoja oli näköalapaikan parkkipaikalla hyvin vähän, mutta onneksi olimme ajoissa paikalla ja saimme nopeasti paikan. Näköalapaikalla kävi kova kuhina kun turistit jälleen kerran kuvasivat itseään ja toisiaan sillan kanssa. Sitä samaahan mekin siellä teimme :D 


Tämä vuonna 1937 valmistunut rakennelma on vaikuttavan kokoinen; merenpinnasta 230 metriä korkea, ja kaikkiaan 2,7 kilometriä pitkä. Sen kaksi päävaijeria, jotka kannattelevat valtaosaa painosta, kumpikin on halkaisijaltaan lähes metrin, ja koostuu yli 27000 yksittäisestä teräsvaijerista. Pelkät sillan kannatintornit painavat kumpikin yli 40 miljoonaa kiloa.









Paikalta oli mahtavat näkymät kohti San Franciscon kaupunkia ja Alcatrazsia. Lähdimme kävelemään myös siltaa pitkin kun siihen oli mahdollisuus. Me menimme t-paidoissa ja topeissa, muut takit päällä. Hullut suomalaiset – heti kun on plus jotain 20 astetta vauhkoonnutaan auringosta ja lämmöstä :D Meitä muuten katsottiin vähän pitkään :)







Alcatraz




Samalla tavalla kun kerroin vierailleeni Pariisissa pikku-Vapaudenpatsaalla, niin yhtä lailla olen vieraillut Golden Gaten pikkusiskon luona kahdesti Portugalin Lissabonissa :) Nyt on kummatkin nähty, niin iso- kuin pikkusiskot :)



LAZY SAN FRANCISCO WEEKEND

Ensimmäiset päivät San Franciscossa kuluivat hyvin rauhallisissa merkeissä. Shoppailimme läheisessä kauppakeskuksessa (Ensimmäinen The Mall -kokemus! :D), löhösimme altaalla ja kävimme hieman nuuskimassa kaupungilla. Sanfran on hyvin rento ja ehkä jopa hieman boheemi kaupunki - kuin vaniljapehmis sateenkaren värisillä nonparelleilla. New York on kuin kaikki Ben & Jerry´s jäätelöt yhdessä kulhossa, siinä näiden kahden kaupungin ero :)

 
Välillä vähän terveellisempää ruokaa


New Yorkista ostetut pinkit rusetti-ihanuudet


Meillä on armoton tavoite saada häivytettyä New Yorkissa vahingossa saadut rusketusraidat. Yritys on ollut kova paikallisten mielestä "kehnoista" keleistä huolimatta. Sanfran on oikeasti ollut hyvin tuulinen ja tavanomaista viileämpi. Tällainen "perus Suomen kesä" -keli on täällä uutisten mukaan kuin kevät. Kehottivat uutisissa laittamaan lämpimästi päälle :DD

Hoitellin "takapihalta"


What´s up next?
Me tarvitaan tällanen sohva - ja piha mihin saadaan tällanen sohva :D


Me aletaan olla pelottavan tottuneita tähän paikalliseen aikaan. New Yorkin aikaero oli vielä maltilliset seitsemän tuntia, mutta että kymmenen! Me täällä heräillään kun te menette jo nukkumaan ja toisinpäin! Eilen maanantaina oltiin salilla heilumassa aamu neljän viiden aikaan. I did it Mirva & Petra ;DD 


Hotel Sofitel









Kerroinko jo kuinka paljon pidän meidän hotellista? Ollaan yritetty nauttia täällä oikein kunnolla tekemättä oikeastaan yhtään mitään :)